|
|
Herttoniemen kartanon puisto Herttoniemen kartanon historia ulottuu aina 1500-luvulle asti. Herttoniemen kylän muodostivat 1500-luvulla neljä rälssitilaa. Ne yhdistettiin Båtsvikin säteritilan kanssa noin 800 hehtaarin kokoiseksi kartanoksi. Suomenlinnan linnoittajana tunnettu Augustin Ehrensvärd osti Herttoniemen vuonna 1752. Hän rakennutti Tammelundiin tiilitehtaan valmistamaan tiiliä Viaporin linnoitustöiden tarpeisiin. Kymmenen vuotta myöhemmin Herttoniemeen perustettiin myös posliinitehdas, joka vuonna 1810 muunnettiin kartanon päärakennukseksi kuta kuinkin nykyiseen muotoonsa. Herttoniemen kartano on toiminut museona vuodesta 1925. Herttoniemen kartanon upeat puitteet löysi aikoinaan myös suomalainen filmiteollisuus. Kartanoa on käytetty monen elokuvan kuvauspaikkana. Herttoniemen kartanoon kuuluu tärkeänä osana historiallinen puisto. Kartanon pääovelta avautuu näkymä barokkityyliseen puutarhaan. Kaakkoiskulmassa maisema vaihtuu englantilaisen romanttiseksi. Kartanon puhdasoppisessa barokkityylisessä puutarhassa pitkät lehmuskujat, nurmiparterrit ja koristepensaat muodostavat säännönmukaisen kokonaisuuden. Alkuperäiseen puutarhaan kuuluivat myös marjapensaat ja hedelmäpuut, mutta niistä on jäljellä vain yksi päärynäpuu. Puiston pääkuja johtaa antiikin temppeliä muistuttavaan huvimajaan, joka on Carl Ludvig Engelin piirtämä. Kaakkoiskulmassa puisto muuttuu epäsäännöllisemmäksi englantilaiseksi maisemapuutarhaksi vastakohtana barokkityylin jäykkyydelle. Mutkittelevat polut ja lukuisat lammet luovat luonnonmukaisen vaikutelman. Englantilaisesta puistosta löytyy toinen kartanon uusklassisista huvimajoista. Myös tämä kahdeksankulmainen rakennus on Engelin suunnittelema. Kartanon puisto kunnostettiin vuosina 1995–1999. Lahot puut karsittiin, mutta muuten puisto on pyritty säilyttämään alkuperäisenä. Kartta http://hertonasgard.fi/suomi/esittely/puisto/ |
